Tokion maratonin starttiin on tätä kirjoittaessa 5 päivää aikaa. Kaupunkiin saavuin eilen, ja ensivaikutelmat ovat olleet hyvin positiiviset. Finnairin lento lähti illalla kuuden maissa ja kesti reilut 12 tuntia. En juurikaan pysty lentokoneessa nukkumaan economy-luokassa, mutta oli kiva katsella elokuvia. Ruuhkavuosia lapsiperhearjessa elävänä ei juurikaan ole ollut aikaa leffoille. Toki prioriteettikysymys, mutta toisaalta lentokoneessa ei juuri muuta tekemistä olekaan lukemisen lisäksi.
Leffat, joita tuli katsottua
One Battle After Another 3/5 – parasta: Leonardo DiCaprio. Vähän turhan pitkä ja sekava mun makuun.
Ei koskaan yksin 3,5/5 – Klaus Härön elokuva kertoo juutalaisten kamppailusta sota-ajan Suomessa. Koskettava ja ajatuksia herättävä.
Springsteen: Deliver Me to Nowhere 3/5 – elokuva kertoo Bruce Springsteenin Nebraska-albumin tekovaiheista, ja siinä on myös heijastuksia lapsuudesta. Ehkäpä teemana oli myös masennus. Pomo-faneille iso suositus ja kosketti elokuva minuakin. Jännä juttu, että 10 000 metrin korkeudessa kaikki tuntuu koskettavammalta kuin maanpinnalla.
Good Fortune 2,5/5 – kliseinen elokuva, jossa rikkaan sijoittajan ja pätkätyöläisen elämät vaihtuvat keskenään. Elokuva oli hauska ja sopivaa viihdettä 45 minuutin yöunien jäljiltä aamun pikkutunteina.
Lentokentältä hotellille
Lentokentältä matkustin monoraililla ja metrolla hotelliini, joka sijaitsee lähellä maratonin maalialuetta ja keisarillista palatsia. iPhonen lompakkoon lisäsin Suica-matkakortin, joka käy näppärästi julkiseen liikenteeseen täällä. Hintataso on myös edullinen.
Ensivaikutelma kaupungista on, että täällä on uskomattoman puhdasta joka puolella. Roskia ei näy missään eikä myöskään roskakoreja, joihin niitä voisi laittaa. AI tiesi kertoa, että se johtuu paikallisesta kulttuurista: ihmiset pitävät roskaamista nolona. Sen kulttuurin toivoisin leviävän enemmänkin.
Hotelli: pieni, vaatimaton ja täydellinen tähän reissuun
Hotelli on keskeisellä paikalla ja täällä on kaikki tarvittava suhteellisen vaatimattomassa ja pienessä huoneessa. Ikkunasta ei näe mitään, koska metrin päässä on naapuritalon seinä. Toki hotelli on edullinen, noin 80 €/yö sisältäen aamiaisen, ja ajaa minun tapauksessani asiansa vallan mainiosti. Sijainti maratoniin nähden on loistava ja huone on rauhallinen levollisia unia varten.
Sisäänkirjautumisen sekaannus
Sisäänkirjautuessa kävi jokin sekaannus ja vastaanottovirkailija antoi minulle tupla-aamiaislipukkeet, jotka kuulemma kävisivät myös lounaalle. En jaksanut ihmetellä asiaa sen enempää pitkän lennon jäljiltä vaan otin ne vastaan ja menin huoneeseen. Illalla soittivat ja pahoittelivat varmaan kymmenen kertaan, että antoivat minulle väärän huoneen ja liikaa aamiaislipukkeita. Pyysivät vaihtamaan huoneen viereiseen täysin samanlaiseen ja palauttamaan lipukkeet. No ei siinä mitään, virheitä sattuu ja totta kai siirryin. Kulttuuriin tuntuu kuuluvan ylitsevuotava anteeksipyyntely, niin jäi mietityttämään, että tulikohan siellä nyt sitten joku isompikin virhe tehtyä.
Ensikosketus japanilaiseen vessaan (5/5)
Hienoa oli myös päästä tutustumaan ensimmäistä kertaa japanilaiseen vessaan. Nappeja löytyy jos jonkinlaista, ja peppu pestään hygieenisesti vedellä automaattisesti ja kuivaajallekin löytyy oma nappinsa. Kuten Riku joskus Madventuresissa muistaakseni totesi: “pesisitkö paskan naamastasi mieluummin vedellä vai paperilla”? Asentaakohan joku Suomessa japanilaisia vessoja? Pitääkin selvittää. Käsittääkseni ne ovat Jenkeissä ainakin olleet kovassa kasvussa. Suosittelen ehdottomasti! 5/5
7/11-eväät ja ensimmäiset ruokakokeilut
7/11-kioskista hain evästä kotiuduttuani hotelliin. Siellä oli kaikenlaista jännää valmisruokaa. Rakastan uusien asioiden kokemista ja ruoka on hyvä keino siihen. 7/11:stä löytyi testattavaksi muoviin käärittyä riisiä tofulla sekä curry-leipä. Etenkin curry-leipä oli erinomaista ja riisikin toki maistui ihan hyvältä.
Kisakengät: Asics Metaspeed Sky Tokyo
Suuntasin vielä kohti Asics-kauppaa tarkoituksena ostaa uudet Metaspeed Sky Tokyo -kisakengät. Sieltä löytyikin heti oikean kokoiset kengät ystävällisellä avustuksella ja verovapaasti passia näyttämällä. Hinta 27 000 yeniä, joka on noin 145 €. Suomessa samat kengät maksavat luokkaa satasen enemmän. Hyvä diili siis, ja muutenkin hintataso on vaikuttanut yllättävänkin edulliselta.
Maratonille valmistautuminen
Valmistautumisjakso maratonille sujui paremmin kuin Valencian maratonille. Sairauksilta ja loukkaantumisilta vältyttiin lukuun ottamatta viime viikon kuumeilua ja vatsatautia. Siitäkin on jo toivuttu ja mitään flunssaa ei onneksi tullut. Onnistuin myös lisäämään kilometrejä viikkoihin ilman mitään ongelmia. Kilometrien lisääminen tuli pääosin kevyiden kilometrien lisäämisestä ja tiistain tuplatreeneistä.
Tavoite kisaan
Sääennuste vaihtelee, mutta todennäköisesti on viileämpää kuin Valencian lähes helteinen keli. Se sopii erinomaisesti uuden ennätyksen ja kolmen tunnin alittamiseen.
Ehkä tässä on kokemuksen karttuessa myös mindset vähän muuttunut. Enää ei ehkä ole samanlaista pakonomaista puristamista, että jokin tietty aikaraja alittuu, kuten esimerkiksi juuri se 3 tuntia. En näe syytä sille, miksi se ei voisi alittua, sillä olenhan treenannut paljon ja puolikas juostu erinomaiseen aikaan 1:22:07 viime kesänä. Yksittäisen päivän kunto ja olosuhteet ovat kisassa kuitenkin hyvin merkittävässä osassa.
Negatiivinen vai tasainen jako?
Järkevä tavoite itselleni olisi juosta ensimmäistä kertaa elämässäni maraton negative splitillä, eli toinen puolisko kovempaa kuin ensimmäinen. Tai vähintäänkin even split, eli yhtä kovaa molemmat. Näin ollen ei tulisi sitä joka kertaista vauhdin laskua ja pahimmillaan romahdusta vastaan. Se olisi myös optimaalisin strategia mahdollisimman nopealle ajalle.
Saa nähdä, onko minulla riittävästi kärsivällisyyttä ja malttia juosta alku riittävän konservatiivisesti. En lupaa mitään, mutta hyvää on lupa odottaa. Superkiitollinen olen kuitenkin ehjästä alkuvuodesta.
Mitä seuraavaksi?
Todennäköisesti Tokion maraton jää vuoden 2026 ainoaksi Majoriksi, ja seuraavaksi valmistaudun juoksemaan jossain päin maailmaa sen verran kovan karsinta-ajan, että pääsen ensi vuoden Majoreihin osallistumaan.
Paikka Tokion maratonilla hyväntekeväisyyden kautta
Tokion maratoniin pääsin lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen Japanese Organization for International Cooperation in Family Planning -organisaation kautta. JOICFP on japanilainen kansainvälinen hyväntekeväisyys- ja kehitysorganisaatio, joka edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä siihen liittyviä oikeuksia (SRHR) maailmanlaajuisesti. https://www.joicfp.or.jp/eng/
Seuraavaksi edessä on kisamateriaalien nouto EXPO:sta, pari kevyttä herättelyä ja mahdollisimman paljon lepoa. Kirjoitan vielä erikseen kisapäivän fiilikset ja kisaraportin.
